Elämä ei ole pelkkää tulosta ja tehokkuutta

kirjoittaja  -
Usein erilaiset kalustonhallintajärjestelmät mielletään pelkästään yritysten optimointityökaluiksi, joilla pyritään parantamaan tehokkuutta ja tätä kautta saamaan parempia tuloksia. Nämä ovat ehdottomasti yritystoiminnan kulmakiviä ja kalustonhallintajärjestelmät tarjoavat tähän erinomaisia ratkaisuja. Haluan kuitenkin tuoda esiin myös toisen, hieman vähemmän esille olleen elementin, josta ei ole juuri puhuttu julkisuudessa.

Niin sanottujen kovien liike-elämän lainalaisuuksien lisäksi on olemassa myös se inhimillisempi puoli, joka usein tuntuu unohtuvan puhuttaessa erilaisista teknisistä järjestelmistä. Esimerkiksi sähköisen ajopäiväkirjan tietojen kerääminen ja auton näkyminen reaaliaikaisesti kartalla voi joskus tuoda ratkaisun hyvinkin yllättäviin ongelmiin, jotka eivät sinänsä liity yrityksen ydinliiketoimintaan. Olen päässyt todistamaan näitä tilanteita viimeisen kymmenen vuoden aikana lukuisia kertoja ja jotkut niistä ovat olleet todella positiivisella tavalla mieleenpainuvia. Etenkin henkeen ja terveyteen liittyvät tapaukset ovat avanneet silmiä sen osalta miten kalustonhallintaa voidaan hyödyntää työturvallisuuden parantamiseksi erityisesti yksin työskentelevien henkilöiden osalta.

Vuosien takaa muistan tapauksen, jossa henkilö sai sairaskohtauksen työskennellessään yksin. Ajoneuvon paikkatiedon perusteella hänet saatiin riittävän ajoissa sairaalahoitoon ja kyettiin vielä pelastamaan. Tavallaan jo ajoneuvon sijainnin näkeminen, tai ajoneuvon liian pitkään paikalla oleminen, voivat toimia indikaattorina esimerkiksi ajomestarille tai huoltopäällikölle. Järjestelmät siis kertovat paljon muustakin kuin vain tehdystä työsuoritteesta – joskus jopa ihmishengen arvoisesti.

Nykypäivän yhteiskuntaan kuuluu vahvasti myös tehdyn työn todentaminen ja dokumentointi esimerkiksi laskutusta varten. Myös erilaisia reklamaatiotilanteita syntyy yritysten ja asiakkaiden välillä toimialasta riippumatta. Vuosien varrella olen kuullut asiakkaiden suusta usein tarinoita miten järjestelmän avulla kyettiin todentamaan se miten työntekijä oli hoitanut työnsä, aivan kuten kuuluikin, ja itse reklamaatio oli perätön tai vähintään liioiteltu. En suinkaan tarkoita sitä ettei reklamaatioita saisi tehdä, vaan pikemminkin pyrin korostamaan työntekijän oikeusturvaa ja yleistä oikeudenmukaisuutta. Tarpeen vaatiessa järjestelmän avulla voidaan todentaa tehty työ ja välttyä tilanteilta, joissa henkilöä nuhdellaan tai sanktioidaan perusteettomasti.

Myös meillä Pohjoismaissa ajoneuvoihin ja työkoneisiin kohdistuu omaisuusrikoksen riski, josta ainakin vakuutusyhtiöt ovat hyvin tietoisia. Kalustonhallinta tarjoaa monia ulottuvuuksia myös tämän ongelman ratkaisemiseksi, joista jotkut ovat hyvinkin yllättäviä. Muistan tapauksen parin vuoden takaa, missä asiakkaamme auto oli anastettu ja paikantimen ansiosta se löydettiinkin heti seuraavana aamuna. Auton löytyminen ei kuitenkaan ole läheskään mielenkiintoisin osa tarinaa, vaan se mitä ajoneuvon yön aikana kerryttämästä ajopäiväkirjasta pystyttiin päättelemään. Yön aikana tapahtunut ajoreitti kertoi tarkalleen missä ajoneuvolla oli käyty tekemässä poliisitermein ”kilikalikeikkaa” eli anastamassa rakennustyömailta työkaluja. Ajoneuvosta löydetyt tupakan natsat ja energiajuomatölkki eivät myöskään ainakaan vaikeuttaneet tapauksen selvittämistä, kuten jokainen suosittua CSI-televisiosarjaa hieman seurannut ymmärtää.

Tärkein sanoma lienee se, että pidetään mieli avoimena erilaisille mahdollisuuksille mitä kalustonhallinta pystyy tarjoamaan yritysten lisäksi myös meille yksilöille – sekä katsotaan asioita myös pelkän tuottavuuden eetoksen ulkopuolelta. Lisäksi uskon vahvasti, että tulevaisuudessa syntyy vielä paljon enemmän uusia innovaatioita, joilla voidaan turvata yritysten tärkein ja korvaamattomin voimavara – työntekijät.