Autoveron laskun mukanaan tuoma "yllätys"

-
Vuoden 2016 alusta voimaan tullut ja jo puolueiden vaalilupauksissa näkynyt autoveron alennus näyttää lehdistön mukaan tuoneen mukanaan yllätyksen. Siksi kuvataan tilannetta, jossa autojen myynti on kahden ensimmäisen kuukauden aikana noussut yli 17 % (helmikuussa yli 20 %) ja sen myötä myös valtion keräämän autoveron kokonaismäärä on noussut viime vuoteen verrattuna. Autoveron euromääräinen nousu on ollut kahden ensimmäisen kuukauden aikana Ilta-Sanomien mukaan 18 miljoonaa euroa (128 M€ vs. 146 M€).
liikenne

Uutisoinnissa puhutaan yllätyksestä, mutta henkilökohtaisesti en näe tätä kovinkaan suurena yllätyksenä. Edellisellä vaalikaudella autoveroa kiristettiin ja se johti kysynnän laskuun. Normaalissa yrityselämässä tämä on kuitenkin arkipäivää, puhutaan hintajoustosta. Yleisesti ottaen mikäli tuotteen hintaa lasketaan, johtaa se kysynnän nousuun ja päinvastoin. Suomessa autovero on ollut niin korkealla tasolla niin pitkään, että sen euromääräiset kokonaisvaikutukset valtion tuloon ovat olleet negatiivisia. On valitettavaa, että valtion ja kunnan toimissa tätä ei yleensä osata ottaa huomioon eikä kokonaisvaikutuksia seurata hieman pidemmältä ajanjaksolta. Ajatellaan vain, että nostamalla veroja X prosenttia, nousee valtion tulot samassa suhteessa. Näinhän asia ei kuitenkaan ole, koska hintamuutokset vaikuttavat volyymiin. Välillä nostetaan veroa ja välillä lasketaan ja sen takia kokonaisvaikutuksia ei pystytä arvioimaan eikä seuraamaan. Varsinkin autoveron muutoksen aiheuttamia muutoksia ostokäyttämisessä ei voi nähdä päivässä, vaan ne tulevat pidemmällä aikavälillä ajoneuvon suuren ostohinnan takia.

Edestakaisin seilaamiseen vaikutusta on myös hallituskaudella, jolloin seuraava hallitus saattaa muuttaa edellisen hallituksen tekemiä päätöksiä. Sama ilmiö on ollut esillä alkoholiverossa, jossa veron muutoksen vaikutukset ovat suuremmat ja tapahtuvat huomattavasti nopeammin ulkomailta tuonnin helppouden takia ja suhteellisen pienen yksikkökustannuksen johdosta. Ajoneuvojen tuontia ulkomailta valtio verottaa ja valvoo erittäin voimakkaasti toisin kuin alkoholin tuontia. Suomi ei toki ole ainoa maa, jossa hintajoustoa ei osata ottaa huomioon kokonaishyötyä laskettaessa, tästä on esimerkkejä myös muista maista.

Trafin tilaston  mukaisesti liikenteessä olevien henkilöautojen keski-ikä on jatkanut kasvuaan ja oli viime vuonna jo 11,7 vuotta. Kuinkakohan paljon vanha ajoneuvokanta on lisännyt tieliikennekuolemia ja pahentanut liikenneonnettomuuksissa tapahtuvia vammautumisia? Tätä tuskin kukaan pystyy täysin arvioimaan. Selvää kuitenkin on, että uusien ajoneuvojen turvallisuus onnettomuustilanteessa on aivan eri luokkaa kuin ajoneuvolla, jolla on ajettu Suomen suolaisilla teillä 10 vuotta.

Onneksi nyt näyttää siltä, että olemme menossa oikeaan suuntaan autoveron osalta. Toivottavasti hallitus pitää lupauksensa ja sitä myötä positiiviset vaikutukset ostokäyttäytymiseen jatkuvat ja saamme ajoneuvokantaamme nuorennettua. Samalla paranee myös turvallisuus liikenneonnettomuuksissa.

Jarkko Jaakkola